Kreikan saaret

Kreikan saaristo muodostaa yhden Euroopan laajimmista saariketjuista: maahan kuuluu tuhansia saaria ja pieniä luotoja, joista vain parisataa on pysyvästi asuttuja. Tähän oppaaseen on koottu tunnetuimmat lomakohteet, muutama rauhallisempi vaihtoehto sekä käytännön tietoa siitä, miten saarille pääsee ja milloin matka kannattaa ajoittaa. Kreikan saaria on niin paljon, ettei niihin kaikkiin ehtisi tutustua yhden elämän aikana, joten poimimme sekä perinteiset lomaparatiisit että pari vähemmän ruuhkaista kohdetta.

Kuinka monta saarta Kreikassa on ja miten ne jakautuvat?

Kreikkaan kuuluu tuhansia saaria ja luotoja – eri lähteet antavat lukuja noin 1 200:sta yli 6 000:een sen mukaan, lasketaanko pienimmät asumattomat kalliot mukaan. Pysyvästi asuttuja saaria on vain noin pari sataa, ja matkailu keskittyy muutamalle kymmenelle tunnetuimmalle kohteelle.

Saaret ryhmitellään perinteisesti saaristoihin, mikä kannattaa pitää mielessä matkaa suunnitellessa: yhden ryhmän sisällä saarelta toiselle liikkuminen on helppoa, mutta ryhmästä toiseen hyppiminen vaatii usein lentämistä Ateenan kautta. Keskeiset saaristot ovat:

• Kykladit – Egeanmeren keskiosan tunnetuin ryhmä, johon kuuluvat muun muassa Santorini, Mykonos, Naxos ja Paros.
• Dodekanesia – Turkin rannikon tuntumassa idässä, mukaan lukien Rodos ja Kos.
• Joonianmeren saaret – Kreikan länsipuolella, esimerkiksi Korfu, Kefalonia ja Zakynthos.
• Sporadit sekä Argo-Saronisen lahden saaret ja Pohjois-Egeanmeren saaret – pienempiä, osin hiljaisempia ryhmiä.

Kreeta on näistä poikkeus: se on niin suuri, ettei sitä lasketa mihinkään saaristoon vaan se muodostaa oman hallinnollisen alueensa.

Kreikan tunnetuimmat lomasaaret

Seuraavat viisi saarta ovat vuodesta toiseen suomalaismatkailijoiden suosituimpia. Ne eroavat toisistaan selvästi niin tunnelmaltaan kuin kohderyhmältäänkin.

Rodos

Rodos on Dodekanesian suurin saari ja yksi Kreikan lämpimimmistä kohteista, missä matkailukausi jatkuu toukokuusta lokakuulle. Saaren tunnetuin nähtävyys on Rodoksen kaupungin keskiaikainen vanhakaupunki, joka on ollut Unescon maailmanperintökohde vuodesta 1988 – se on yksi Euroopan parhaiten säilyneistä keskiaikaisista kaupungeista. Luontokohteista suosituin on Perhoslaakso, jonne kerääntyy kesäisin tuhansia vasamasiilikäs-perhosia. Saaren korkein kohta on 1 215 metrin Attavyros-vuori, ja eteläosan Lindosissa kohoaa valkoisten talojen yllä antiikin akropolis. Virallista tietoa löydät saaren matkailusivustolta Rodos.

Korfu

Korfu on vehrein Kreikan suosituista saarista, ja sen rehevää ilmettä selittävät muuta Egeanmerta runsaammat sateet. Saaren vanhakaupunki on venetsialaisten linnoitusten hallitsema, ja se liitettiin Unescon maailmanperintöluetteloon vuonna 2007. Kuuluisin yksittäinen rakennus on Gastourin kylän lähellä sijaitseva Akhilleionin palatsi, jonka rakennutti 1890-luvulla Itävallan keisarinna Elisabet. Korfu sijaitsee lähellä Kreikan mannerta, joten läheltä pääsee tutustumaan myös mantereen kyliin, kuten Pargan kotoisaan kylään. Lisää kohteita löydät sivulta Korfun.

Kos

Kos on Dodekanesian saarista eniten nuorten ja juhlivien matkailijoiden suosiossa, mutta se tarjoaa myös historiaa. Saarella sijaitsee Asklepion, antiikin aikainen parantola, ja Kosilta on legendan mukaan kotoisin lääketieteen isänä pidetty Hippokrates. Saari on vain kapean salmen päässä Turkista, joten Bodrumiin tehtävä päiväretki onnistuu lautalla alle tunnissa – tutustu tarkemmin naapurimaahan artikkelissa Turkki. Muista päiväretkelle voimassa oleva passi. Saaren omaa matkailutietoa tarjoaa Kos.

Kreeta

Kreeta on Kreikan suurin saari, pinta-alaltaan noin 8 336 neliökilometriä, ja se on erityisesti pakettimatkailijoiden ja perheiden suosiossa laajojen rantojensa, vesipuistojensa ja historiallisten kaupunkiensa ansiosta. Saaren korkein vuori on 2 456 metrin Psiloritis. Merkittävin nähtävyys on Knossoksen minolainen palatsi, joka liitettiin osana Kreetan minolaisia palatsikeskuksia Unescon maailmanperintöluetteloon 12. heinäkuuta 2025. Luontomatkailijoita houkuttelee Samarian rotkolaakso, joka on Euroopan pisimpiä kävelyreittejä rotkossa. Kattava saariopas löytyy osoitteesta Kreetan.

Evia

Evia (kreikaksi Évvoia) on Kreikan toiseksi suurin saari ja rauhaa hakevan matkailijan valinta, sillä se ei ole yhtä turistien valtaama kuin tunnetuimmat lomasaaret. Saari sijaitsee aivan mantereen kyljessä, ja sen pääkaupunki Halkida on yhdistetty mantereeseen siltojen yli kapean Evripos-salmen kohdalla – salmessa virtaus vaihtaa suuntaa noin kuuden tunnin välein, mikä on tunnettu luonnonilmiö. Evialta löytyy hiekkarantoja, vuoristokyliä, kuuluisat Edipsoksen kuumat lähteet ja kausiluonteisia vesiputouksia. Saari on noin 1–2 tunnin ajomatkan päässä Ateenasta, joten pääkaupunki sopii hyvin parin päivän lisäretkeksi. Virallista tietoa tarjoaa Evia.

Muita tutustumisen arvoisia saaria

Viiden klassikon lisäksi Kreikassa on lukuisia muita saaria, jotka sopivat erityisesti saarihyppelyyn tai toiselle Kreikan-matkalle.

• Santorini – Kykladien kuuluisin saari, jonka tulivuoren kalderan reunalle kiipeävät valkoiset kylät ja Oían auringonlaskut ovat maailmankuuluja. Rannat ovat tummaa tai punertavaa vulkaanista hiekkaa. Lue lisää artikkelista Santorini.
• Mykonos – Kykladien juhlasaari, joka tunnetaan vilkkaasta yöelämästään, tuulimyllyistään ja kapeista valkoisista kujistaan.
• Zakynthos – Joonianmeren saari, jonka Navagion eli laivanhylkyrannan jyrkät kalliot ovat saaren tunnuskuva. Itse rannalle rantautuminen on nykyisin rajoitettua maanvyörymävaaran vuoksi, joten kohdetta ihaillaan usein veneeltä tai näköalapaikalta. Saarella munivat myös uhanalaiset kilpikonnat.
• Kefalonia – Zakynthoksen naapuri, jonka Melissanin luolajärvi, Drogaratin tippukiviluola ja Myrtoksen ranta ovat suosittuja.
• Naxos – Kykladien suurin saari, jossa yhdistyvät pitkät hiekkarannat, vuoristokylät ja antiikin Portara-portti. Se on perheille Santorinia edullisempi ja rauhallisempi vaihtoehto.
• Paros – Kykladien kätevä solmukohta hyvien lauttayhteyksien ansiosta; sopii saarihyppelyn tukikohdaksi ja yhdistää kalaisat satamakylät ja rannat.

Jos tavoitteena on ennen kaikkea auringonotto ja uiminen, kannattaa vilkaista myös yleinen rantalomat-opas, joka auttaa vertailemaan rantakohteita.

Miten Kreikan saarille pääsee?

Useimmille suurille saarille pääsee suoraan lennolla, mutta pienemmille kohteille matkustetaan lautalla. Käytännössä liikkuminen jakautuu kahteen vaihtoehtoon:

• Suorat kaukolennot kesäkaudella esimerkiksi Rodokselle, Kreetalle, Kosille ja Korfulle. Nämä sopivat yhden saaren pakettilomaan.
• Lento Ateenaan ja jatko lautalla on tavallisin reitti saarihyppelyyn tai pienemmille saarille. Lautat ovat yleisin tapa liikkua saaristossa, ja huippusesonkina kesä–elokuussa liput kannattaa varata etukäteen.

Saarihyppelyssä kannattaa pysyä saman saariston sisällä, koska esimerkiksi Korfun (länsi) ja Rodoksen (itä) yhdistäminen samalle lomalle vaatisi lentämistä mantereen kautta. Heinä- ja elokuussa voimakkaat meltemi-tuulet voivat perua lauttavuoroja, jolloin suuret lautat lähtevät pieniä todennäköisemmin. Varaa paluulento niin, että viimeinen yö on saarella, jolla on lentokenttä, tai Ateenassa – näin myöhästynyt lautta ei vaaranna kotimatkaa.

Milloin Kreikan saarille kannattaa matkustaa?

Miellyttävin matkustusaika on yleensä kesäkuu ja syyskuu, jolloin sää on lämmin mutta ruuhka ja hinnat ovat heinä–elokuuta maltillisemmat. Heinä- ja elokuu ovat kuumimpia ja vilkkaimpia; tällöin suosituimpien saarten majoitus ja lautat täyttyvät nopeasti. Kevät ja syksy sopivat vaeltamiseen ja kulttuurikohteisiin, kun helle ei ole yhtä raskas. Talvella monet pienten saarten palvelut ovat kiinni, mutta suurilla saarilla, kuten Kreetalla ja Rodoksella, elämä jatkuu ympäri vuoden.

Jos etsit vastaavaa aurinkokohdetta toisesta saaristosta, voit verrata Kreikkaa myös Espanjan vaihtoehtoihin lukemalla, miten Kanariansaaret toimivat ympärivuotisena kohteena.

Saarihyppely: näin suunnittelet reitin

Saarihyppely tarkoittaa useamman saaren kiertämistä samalla matkalla, yleensä lautoilla. Se onnistuu parhaiten yhden saariston sisällä, jolloin lauttavälit ovat lyhyitä ja vuoroja on tiheästi. Suosittuja aloitusreittejä ovat Kykladien yhdistelmät, kuten Santorini–Naxos–Paros, sekä Joonianmeren Korfu–Kefalonia–Zakynthos.

Toimiva reitti rakentuu muutamasta periaatteesta:

• Varaa vähintään kaksi yötä per saari, jotta ehdit nähdä muutakin kuin sataman.
• Osta huippusesongin liput etukäteen suoraan varustamolta (esimerkiksi Blue Star) tai lauttojen vertailupalvelusta.
• Jätä paluupäivään pelivaraa – sijoita viimeinen yö saarelle, jolla on lentokenttä, tai Ateenaan, jotta myöhästynyt lautta ei kaada kotimatkaa.
• Suosi isoja lauttoja tuulisina päivinä. Pienet nopeat alukset perutaan meltemi-tuulella herkemmin kuin suuret lautat.

Jos aikaa on vain viikko, kaksi tai kolme saarta on realistinen määrä. Lentoyhtiöt myyvät myös niin sanottuja avoimen paluun lentoja, joissa meno- ja paluulento voivat olla eri saarilta – se säästää saman reitin edestakaisin kulkemiselta.

Ruoka ja paikallinen kulttuuri saarilla

Kreikkalainen saaristoruoka perustuu tuoreisiin raaka-aineisiin: oliiviöljyyn, kalaan, vihanneksiin, juustoihin ja yrtteihin. Klassikoita ovat kreikkalainen salaatti, grillattu kala, meze-annokset ja gyros. Monilla saarilla on myös omia erikoisuuksiaan – Kreetalla paikallinen keittiö ja dakos-leipä ovat tunnettuja, kun taas Santorini tunnetaan tulivuoren maaperässä kasvatetuista pienistä tomaateistaan ja valkoviineistään.

Ruokailu ajoittuu myöhään: päivällistä syödään tyypillisesti vasta illalla, ja tavernat ovat auki pitkälle. Monilla pienillä saarilla tahti on rauhallinen, ja kaupat sekä nähtävyydet voivat sulkeutua päiväksi siestan ajaksi. Pukeutumisessa kannattaa huomioida, että kirkkoihin ja luostareihin mennään hartiat ja polvet peitettyinä.

Käytännön asiat: raha, kieli ja liikkuminen

Kreikka kuuluu euroalueeseen, joten suomalainen matkustaja ei tarvitse valuutanvaihtoa. Kortti käy useimmissa paikoissa, mutta pienillä saarilla ja pienissä tavernoissa kannattaa pitää käteistä mukana. Suomalaisella EU-kansalaisella matka onnistuu passilla tai henkilökortilla, eikä sisärajalla ole viisumia – Turkin-päiväretkille tarvitaan kuitenkin passi.

Autolla ajetaan oikealla puolella tietä kuten Suomessa. Suurilla saarilla, kuten Kreetalla, Rodoksella ja Naxoksella, vuokra-auto laajentaa reilusti nähtävää aluetta, kun taas pienillä saarilla pärjää kävellen, paikallisbussilla tai skootterilla. Varaa vuokra-auto sesonkiaikaan etukäteen, sillä valikoima ehtyy nopeasti.

Mikä saari sopii kenelle?

Oikean saaren valinta riippuu siitä, mitä lomalta haluaa. Perheet viihtyvät isoilla, hyvin varustelluilla saarilla kuten Kreetalla ja Rodoksella, joilla on vesipuistoja ja lyhyet välimatkat palveluihin. Juhlivat nuoret suuntaavat Kosille ja Mykonokselle, kun taas pariskunnat ja maisemien perään matkustavat arvostavat Santorinia. Rauhaa ja luontoa hakevat löytävät sen Evialta ja Kefalonialta, ja historiasta kiinnostuneet saavat eniten irti Kreetasta ja Rodoksesta. Alla oleva taulukko kokoaa saarten keskeiset erot.

Yleisimmät virheet Kreikan saarilomalla

Suurin osa pettymyksistä johtuu suunnittelusta eikä itse kohteesta. Yleisimpiä virheitä ovat:

• Liian monta saarta lyhyessä ajassa. Kymmenen päivän lomalle riittää kaksi tai kolme saarta; yhdelle saarelle kannattaa varata vähintään kaksi yötä.
• Eri saaristojen yhdistäminen ilman lentoa. Lauttayhteydet toimivat ryhmän sisällä, mutta ryhmästä toiseen siirtyminen vie usein Ateenan kautta.
• Lauttavuoron ja lennon liian tiukka aikataulu. Tuuli tai myöhästyminen voi kaataa koko paluun.
• Auton tarpeen aliarviointi. Suurilla saarilla, kuten Kreetalla ja Rodoksella, ilman autoa näkee vain murto-osan; pienillä saarilla taas auto on usein turha.
• Vanhentuneeseen tietoon luottaminen. Esimerkiksi Zakynthoksen Navagion rannan pääsyrajoitukset ja lauttojen aikataulut muuttuvat, joten tarkista tilanne ennen matkaa.

Usein kysytyt kysymykset (FAQ)

Mikä on helpoin Kreikan saari ensikertalaiselle?

Kreeta ja Rodos ovat helpoimpia, koska molemmille on suoria kesälentoja, palveluja on runsaasti ja matkat järjestyvät pakettimatkana ilman omaa lautta- tai lentosuunnittelua.

Tarvitseeko Kreikan saarilla autoa?

Suurilla saarilla, kuten Kreetalla ja Rodoksella, auto laajentaa reilusti nähtävää aluetta. Pienemmillä saarilla pärjää yleensä kävellen, skootterilla tai paikallisbussilla.

Milloin Kreikan saarilla on halvinta ja hiljaisinta?

Kevät (huhti–toukokuu) ja syksy (syys–lokakuu) ovat edullisempia ja rauhallisempia kuin heinä–elokuun huippusesonki, ja sää on silti lämmin erityisesti eteläisillä saarilla.

Voiko Kreikan saarilta tehdä päiväretken Turkkiin?

Kyllä. Erityisesti Kosilta ja muilta Dodekanesian saarilta pääsee lautalla Turkin rannikolle, esimerkiksi Bodrumiin, alle tunnissa. Mukaan tarvitaan voimassa oleva passi.

Kannattaako Kreikassa tehdä saarihyppelyä?

Jos aikaa on vähintään viikko ja haluat nähdä useita kohteita, saarihyppely yhden saariston sisällä on toimiva vaihtoehto. Varaa lautat sesonkiaikaan etukäteen ja jätä paluupäivään pelivaraa.